Metku-neuvottelu

Metku-neuvottelu on tarkoitettu kuntoutusta saaville lapsille, lasten vanhemmille, kuntoutuksen ammattilaisille ja lapsen kanssa arjessa toimiville henkilöille. Lapsen kuntoutumisen ensisijaisena tehtävänä on vahvistaa lapsen osallistumista hänelle merkitykselliseen toimintaan arjessa. Ohjeistus on tehty helpottamaan lapsen kuntoutumiseen liittyvien neuvottelujen käytännön järjestelyjä lapsi- ja perhelähtöisesti ja tukemaan lapsen, perheen sekä ammattilaisten yhteistä toimintaa.

Mitä Metku-neuvottelu tarkoittaa?

Metku-neuvottelussa laaditaan lapsen kuntoutumisen konkreettinen osallistumisen tavoite ja tehdään yhteinen toimintasuunnitelma tavoitteen saavuttamiseksi. Metku-neuvottelun tavoitteena on vahvistaa lapsen aktiivista toimijuutta ja lapsen osallistumista hänelle tärkeään toimintaan arjessa. Metku- neuvottelussa keskeistä on neuvottelun lapsilähtöisyys. Lapsi osallistuu oman kuntoutumisensa suunnitteluun yhdessä aikuisten kanssa.

Metku-neuvottelu toteutuu vastavuoroisena verkostoneuvotteluna. Verkoston toimijoilla tarkoitetaan lasta, lapsen vanhempia, kuntoutuksen ammattilaisia sekä lapsen kanssa arjessa toimivia henkilöitä. Vastavuoroisuus neuvottelussa painottaa keskustelun dialogisuutta, luottamuksellisuutta ja tasavertaisuutta.

Metku-neuvottelun toteuttamista ohjaavat periaatteet

1. Lapsella ja perheellä on mahdollisuus valmistautua neuvotteluun.
2. Neuvottelun toteuttamista ohjaa vastavuoroisen neuvottelun keskeiset tekijät:

• Ilmapiiri on luottamuksellinen.
• Vuorovaikutus on tasavertaista, voimavaralähtöistä ja kunnioittavaa.
• Keskustelun lähtökohtana on lapselle merkityksellinen toiminta arjessa.
• Kaikilla on mahdollisuus osallistua yhdenvertaisesti.
• Osallistujat sitoutuvat yhteiseen prosessiin.
• Osallistujat kommunikoivat ymmärrettävällä ja rakentavalla tavalla.
• Yhteisen toiminnan kehittämiseksi hyödynnetään kaikkien osallistujien kokemuksia ja näkemyksiä.
• Neuvottelussa pyritään yhdessä hyväksyttyyn tulokseen.
• Olennaiset asiat nousevat näkyville ja asiat priorisoituvat.

3. Lapsi osallistuu neuvotteluun itselleen mielekkäällä tavalla.

Metku-neuvottelun neljä vaihetta:

1. Koolle kutsuminen

• Ammattilainen ja perhe sopivat yhdessä neuvottelun käytännön järjestelyistä ja lähettävät neuvotteluun osallistujille Metku-neuvottelun ohjeistuksen (PDF-tiedosto) (Word-tiedosto) ja kutsun (PDF-tiedosto) (Word-tiedosto), josta ilmenee:
  • Neuvottelun aika ja paikka
  • Kuka toimii puheenjohtajana ja sihteerinä (ammattilainen tai lapsen vanhempi)
  • Lapselle mielekäs tapa osallistua neuvotteluun.
• Kutsun voi lähettää ammattilainen postitse tai lapsen vanhempi s-postilla tietosuoja-asiat huomioiden. Kutsun tulisi olla kaikilla osallistujilla viimeistään kaksi viikkoa ennen neuvottelua.

2. Valmistautuminen

Perheen valmistautuminen

• Perheen mahdollisuus valmistautua neuvotteluun vahvistaa lapsen ja vanhempien aktiivista osallistumista. Valmistautuminen tapahtuu perheen omien voimavarojen mukaan sekä kuntoutuksen ammattilaisten opastamana.
• Lapsen vanhemmat tutustuvat Metku-neuvottelun ohjeistukseen.
• Lapsi ja perhe kuvaavat lapselle merkityksellistä toimintaa arjessa Metku-kirjaan. Lapsen vanhemmat pohtivat arjessa voimavaroja/hyvinvointia tuovia asioita ja toisaalta asioita, joihin halutaan muutosta.

Ammattilaisten valmistautuminen

• Neuvotteluun osallistuvat ammattilaiset valmistautuvat perehtymällä Metku-neuvottelun ohjeistukseen ja lapsen toimintakykyyn vaikuttaviin tekijöihin.
• Jos mahdollista, ammattilaiset tutustuvat etukäteen lapsen Metku-kirjaan.
• Tilan/mahdollisten neuvottelun videoyhteyksien (esim. Skype) järjestäminen.

3. Neuvottelun toteutus

Esittely ja tehtävät

• Neuvottelu alkaa osallistujien lyhyellä esittäytymisellä (nimi, ammattinimike, tehtävä lapsen kuntoutuksessa), aloitetaan lapsesta (mikäli hän on läsnä) ja vanhemmista.
• Puheenjohtaja käy lyhyesti läpi neuvottelun tavoitteen ja tarkoituksen, käytännöt asiat ja hyvät tavat.
• Puheenjohtaja huolehtii aikataulusta ja siitä, että jokainen saa ilmaistua näkökulmansa, sekä kohdistaa keskustelun lapselle merkitykselliseen toimintaan arjessa sekä yhteisen tavoitteen ja toimintasuunnitelman laatimiseen.
• Sihteeri kirjaa ylös esille tuodut asiat, tavoitteen ja toimintasuunnitelman. Kirjatut asiat olisi hyvä olla kaikkien nähtävillä esimerkiksi fläppipaperilla tai valkokankaalla. Sihteeri tekee yhteenvedon neuvottelussa sovituista asioista, ja perheellä on mahdollisuus tarkistaa yhdessä sovittujen asioiden kirjauksen oikeellisuus. Sihteeri huolehtii neuvottelussa sovittujen asioiden viestinnästä.

Tavoitteen ja toimintasuunnitelman laadinta

• Neuvottelussa konkretisoidaan ja laaditaan lapsen kuntoutumisen tavoite.
• Lähtökohtana tavoitteen laadinnassa ja toimintasuunnitelmassa ovat asiat, jotka lapsi ja perhe kokevat arjessa tärkeiksi. Jokaisella osallistujalla on oikeus ja mahdollisuus esittää oma näkökulmansa ja huomionsa suhteessa tavoitteeseen ja toimintasuunnitelmaan.
• Keskustellaan ja laaditaan yhteinen suunnitelma siitä, millaisin keinoin tavoitteeseen pyritään.

Sovittavat asiat ja viestintä

• Sovitaan perheen ja ammattilaisten vastuualueet ja tehtävät.
• Sovitaan yhdessä viestinnästä niin, että ajankohtaiset asiat tavoittavat tarvittavat osapuolet.

4. Neuvottelun jälkeen

• Neuvottelun jälkeen lapsi ja lapsen vanhempi keskustelevat yhdessä neuvottelussa sovituista asioista. Vanhemman on hyvä kertoa lapselle, miten lapsen oma näkökulma vaikutti tehtyihin päätöksiin.
• Osallistujat kehittävät neuvottelun toteuttamista yhdessä eteenpäin. Neuvottelun toteutumista voi peilata Metku-neuvottelun keskeisiin periaatteisiin. Avoin keskustelu auttaa kehittämään verkoston yhteistä toimintaa lapsi- ja perhelähtöisesti.

Metku-neuvottelu on toimintatapa, jota voi hyödyntää lapsen kuntoutuksen suunnittelussa, hoijks-palavereissa ja muissa tilanteissa, joissa lapsi, perhe ja ammattilaiset pohtivat yhdessä lapsen kuntoutumisen tavoitteita ja toteutusta. Parhaimmillaan lapsen monet erilliset suunnitelmat yhdistetään yhdeksi lapsen kuntoutumisen suunnitelmaksi.

Miten lapsi osallistuu Metku-neuvotteluun?

Lapsi osallistuu tavoitteen asettamiseen ilmaisemalla itselleen tärkeitä asioita omilla keinoillaan, kun vanhemmat ja ammattilaiset laativat lapsen tavoitteen kuntoutumiselle. Lapsen voi olla vaikea kertoa ja sanoittaa asioita isossa joukossa ja monelle aikuiselle. Tämän vuoksi on tärkeää, että lapsella on mahdollisuus valmistautua neuvotteluun ja lapselle mielekäs osallistumisen tapa suunnitellaan etukäteen. Lapsen omaa ilmaisua tuetaan hänelle mieluisin keinoin, hyödyntäen esimerkiksi valokuvia, piirtämistä ja videoita.

Lapselle merkityksellinen toiminta arjessa tunnistetaan ja kuvaillaan ennakkoon esimerkiksi Metku-kirjaksi. Metku-kirjan kautta ilmenee, millaiset asiat lapsi itse kokee tärkeäksi, mitä hän haluaa itse oppia ja millaisia tärkeitä asioita ja tekemistä hänen ja perheen arkeen liittyy. Lapsen omaa Metku-kirjaa hyödynnetään neuvottelussa, ja lapsi voi esimerkiksi näyttää kirjasta itselleen tärkeitä asioita tavoitteen asettamisessa huomioitavaksi.

Avainasemassa ovat neuvotteluun valmistautuminen ja lapselle mielekkäästä osallistumisen tavasta sopiminen etukäteen vanhempien kanssa. Tähän liittyy esimerkiksi se, että osallistujien määrä sekä lapsen neuvotteluun osallistumisen kesto ja ajoitus suunnitellaan ennakoiden lapsen jännittämistä, keskittymiskykyä ja jaksamista. Vaihtoehtoisia ja joustavia tapoja osallistua on esimerkiksi osallistuminen omasta kodista videoyhteyden kautta tai se, että lapsi on kokouksessa vain osan aikaa paikalla ja siirtyy sitten toiseen tilaan leikkimään turvallisen aikuisen kanssa. Lapsella on myös oikeus olla osallistumatta, jos hän ei halua. Lapsen vanhemmille taataan mahdollisuus keskittyä neuvoteltaviin asioihin.

Jotta lapsi voi osallistua neuvotteluun mielekkäällä tavalla, on varmistettava, että lapsella on tilanteessa turvallinen olo ja että hänen identiteettiä suojellaan esimerkiksi käyttämällä keskustelussa voimavarakeskeistä kieltä ja välttäen lapsesta negatiiviseen sävyyn puhumista. Lapselle puhutaan asioista hänelle ymmärrettävällä tavalla ja hänen omia kommunikointikeinojaan hyödyntäen. Mikäli vanhemmilla on tarve puhua huolista tai muista asioista, jotka eivät ole heidän mielestään sopivia keskusteltavaksi lapsen kuullen, sovitaan etukäteen, miten tämä mahdollistetaan.

Lapselle mielekkään neuvottelutilanteen järjestämiseksi ja lapsen oman osallisuuden vahvistamiseksi voidaan pohtia myös sitä, miten tilajärjestelyt vähentäisivät ns. kokoeroa ja aikuisen sekä lapsen välille helposti syntyvää valta-asetelmaa. Neuvottelun jälkeen lapselle kerrotaan, miten hänen näkökulmansa vaikutti tehtyihin päätöksiin.

Millaista osaamista Metku-neuvottelu vaatii ammattilaiselta?

Lapsi- ja perhelähtöisen Metku-neuvottelun toteutuminen vaatii ennakointia sekä lapsen, perheen ja ammattilaisten valmistautumista neuvotteluun. Lapsilähtöisen neuvottelun toteuttaminen ei ole aina yksinkertaista ja vaatii tahtoa, toiminnan tarkastelua ja kehittämistä yhdessä lapsen näkökulmasta. Luovien ratkaisujen tarjoaminen hyödyntäen esimerkiksi videopuheluita mahdollistaa joustavasti lapsen, perheen ja ammattilaisten yhteisen neuvottelun.

Alla olevaan taulukkoon on koottu sitä ammattilaisten ydinosaamista, jonka avulla voidaan toteuttaa Metku-neuvotteluja ja rakentaa lapsen osallistumista sekä toimijuutta vahvistavaa kuntoutumista yhdessä lapsen, perheen ja muiden ammattilaisten kanssa.

Taulukko. Ammattilaisten avainosaaminen ja Metkut

Lapsen kuntoutumisen neuvottelun ohjeistus (PDF-tiedosto)
Lapsen kuntoutumisen neuvottelun ohjeistus (Word-tiedosto)

Kutsu lapsen kuntoutumisen neuvotteluun (PDF-tiedosto)
Kutsu lapsen kuntoutumisen neuvotteluun (Word-tiedosto)

Lapsen kuntoutumisen neuvottelun kutsua ja ohjeistusta voi muokata tarpeen ja tilanteen mukaan.