Metku-muistio

Metku-muistion tarkoitus

Metku-muistion tarkoitus on auttaa tunnistamaan tekijöitä, jotka mahdollistavat lapselle merkityksellisen toiminnan sekä lapsen aktiivisen toimijuuden, ja tiedottamaan niistä. Metku-muistio sisältää muistilistan tekijöistä, jotka mahdollistavat lapsen osallistumista hänelle merkitykselliseen toimintaan. Muistioon kirjataan toimintatapoja, joilla lapselle merkityksellistä toimintaa voidaan kuntoutumisessa mahdollistaa.

Metku-muistio on tarkoitettu lasten kuntoutuksen ammattilaisten käyttöön. Metku-muistiossa lapselle merkityksellistä toimintaa kuntoutumisessa tarkastellaan kolmen osa-alueen näkökulmasta, jotka ovat 1) lapsi toimijana, 2) lapselle mieluisa toiminta ja 3) yhteistoiminta. Jokaiseen kolmeen osa-alueeseen on listattu tekijöitä, joita ammattilainen voi tarkastella omassa toiminnassaan, moniammatillisessa ryhmässä tai perheen kanssa yhdessä.

Metku-muistion hyöty

Metku-muistio ohjaa toiminnan reflektointiin ja jatkuvaan kehittämiseen. Metku-muistio auttaa pohtimaan, miten lapselle merkityksellisen toiminnan mahdollistaminen onnistuu kuntoutumisessa ja tarvitaanko jotakin muutoksia toimintaan. Muistio auttaa varmistamaan lapsen toimijuuden vahvistumisen ja hänen osallistumisensa hänelle itselleen tärkeisiin toimintoihin arjessa, perhekulttuurissa ja kehitysympäristössä.

Metku-muistiota voi hyödyntää lapsen kuntoutumisprosessin eri vaiheissa:

• Prosessin käynnistyessä muistiossa listattujen tekijöiden kautta voi ennakoida lapsen toimijuutta vahvistavaa toimintaa.
• Prosessin aikana voi tarkastella, onko toiminta tarkoituksenmukaista, ja reflektion perusteella voi esimerkiksi tehdä muutoksia ja kehittää toimintaa.
• Prosessin päättyessä voi tarkastella toiminnan toteutumista ja onnistumista sekä suunnata tulevaan.

Metku-muistion käyttö

Metku-muistion käytön yhteydessä valitaan ensimmäiseksi toiminnan konteksti eli asiayhteys ja/tai ympäristö ja kirjataan lapsen kuntoutumisen tavoite, jonka suhteen lapselle merkityksellisen toiminnan tekijöitä tarkastellaan. Lapsen terapeutti voi esimerkiksi tarkastella, miten lapselle merkityksellinen toiminta mahdollistuu terapiatilanteessa. Lapselle merkityksellisen toiminnan mahdollistumista voidaan tarkastella myös päiväkodissa, koulussa tai kotona esimerkiksi lapsen oppimistilanteissa, ammattilaisten kesken tai vanhempien kanssa yhdessä.

Metku-muistiossa olevia asioita voidaan pohtia lapsen ja hänen kanssaan toimien henkilöiden kanssa yhdessä. Kuntoutuksen ammattilainen voi joustavasti soveltaa ja muuntaa muistiota erilaisten tarpeiden ja tilanteiden mukaan. Kuntoutuksen ammattilainen voi keskustella muistilistan asioista esimerkiksi yhdessä lapsen avustajan kanssa, kun herätellään ajatuksia siitä, millaisin keinoin lapsen toimijuutta ja osallistumista lapselle merkitykselliseen toimintaan voidaan vahvistaa lapsen kuntoutumisen tavoitteen suunnassa.

Metku-muistion täyttö

Metku-muistioon kirjataan lapsen nimi, päivämäärä, konteksti (asiayhteys, ympäristö) ja lapsen kuntoutumisen tavoite, jonka suhteen lapsen asioita tarkastellaan. Jos muistiota täytetään yhdessä keskustellen, kirjataan keskusteluun osallistujat (nimi ja tehtävä).

Asiakohdittain voi kirjata kuvaus-sarakkeeseen tärkeitä huomioita. Tällaisia voivat olla esimerkiksi:

• Kuvaus tämän hetkisestä toiminnasta (esimerkiksi keinoja, menetelmiä)
• Yhdessä sovitut päätökset ja vastuunjaot
• Suunnitelmat tai sopimukset siitä, mitä/miten toimintaa tarpeen mukaan muutetaan tai kehitetään.

Metku-muistion rakentuminen ja tausta

Metku-muistio on muodostunut kuntoutuksen ammattilaisten (fysioterapeutit, toimintaterapeutit, puheterapeutit), vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta saavien lasten ja heidän vanhempiensa haastatteluiden perusteella. Haastatteluissa selvitettiin, mitä hyviä käytäntöjä on olemassa ja mitä tarvitaan lapsen toimijuuden vahvistamiseksi kuntoutuksessa. Lapsen oikeus osallistua kuntoutukseensa (LOOK) -hankkeessa Metku-muistiota kokeiltiin ja kehitettiin yhteistyössä kuntoutuksen ammattilaisten kanssa.

Metku-muistio (Word-tiedosto)
Metku-muistio (PDF-tiedosto)