Metku-kirja

Mistä on kyse?

• Lapselle merkityksellisen toiminnan kuvaus on lähtökohta, kun suunnitellaan lapsen tarpeita vastaavan kuntoutumisen tavoitteita ja toimintaa.
• Lapselle merkityksellisen toiminta kuvataan sähköiseen Metku- kirjaan.
• Kirjan kautta ilmenee, millaiset asiat ovat lapselle itselleen ja perheelle tärkeitä asioita heidän arjessaan. Lapsen oma näkökulma tuodaan esille ja jaetaan muiden toimijoiden kanssa. Lapsen osallistuminen oman kuntoutumisensa suunnitteluun ja aktiivinen toimijuus arjessa vahvistuvat.

Miksi tärkeää?

• Lapsen yksilöllisen toimijuuden ja osallistumisen tukeminen edellyttää lapsen omien ajatusten ja hänen merkitykselliseksi kokemansa toiminnan kuvaamista.
• Lapsella on oikeus ilmaista oma tahtonsa häntä itseään koskevissa asioissa. Lapsella on usein myös haaveita ja unelmia, joita voi tehdä näkyväksi ja hyödynnettäväksi kuntoutumisessa.
• Perheen oma toimintakulttuuri ja arjen rutiinit ovat tärkeitä lapsen toiminnan, kehityksen ja hyvinvoinnin kannalta.

Mitä tarkoitusta varten?

• Lapsi tunnistaa itse tai yhdessä perheensä kanssa hänelle merkityksellistä toimintaa ja asioita, jotka tuottavat iloa ja joita lapsi haluaa oppia. Tämä voimaannuttaa ja vahvistaa lapsen identiteetin kehitystä. Lapsen näkökulmat tulevat huomioiduksi kuntoutuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa sekä nivotuksi toimintaan, joka on merkityksellistä lapselle ja perheelle heidän arjessaan.
• Metku-kirjaa voi hyödyntää kuntoutussuunnittelun lisäksi esimerkiksi lapsen oppimisen ja kehittymisen seurannassa ja lapsen kanssa toimivien henkilöiden perehdytyksessä lapsen maailmaan, lapselle tärkeisiin asioihin sekä perheen arkeen ja rutiineihin.

Lapsen osallistuminen oman kuntoutuksensa suunnitteluun vaatii etukäteen sen pohtimista lapsen kanssa, mikä on lapselle itselleen merkityksellistä hänen arjessaan. Lapsi, perhe ja ammattilaiset voivat yhdessä suunnitella ja toteuttaa lapsen kuntoutumista lapsen tarpeista lähtien, kun lapselle tärkeät asiat on tunnistettu. Lapsella on oikeus vaikuttaa iän ja kehitystason mukaisesti häntä koskeviin päätöksiin. Lapsi motivoituu kuntoutumiseensa, kun lapsen mielenkiinnon kohteet on otettu huomioon. Lapsen osallistuminen ja omien tarpeiden ilmaisu mahdollistuu, ja lapsi oppii suunnittelemaan itselleen tärkeää toimintaa.Lapselle itselleen merkityksellisen toiminnan tunnistaminen ja sen kuvaaminen osana hänen arkeaan on tarkoitus tehdä ennen kuntoutuksen suunnittelupalaveria tai arviointijaksoa. Metku- kirja otetaan mukaan suunnittelutilanteeseen.Silloin kun lapsi ei käytä kommunikoidessaan puhuttua kieltä, hänen näkökulmansa huomiointi onnistuu, kun lapsen vanhemmat ja hyvin tuntevat aikuiset ovat yhdessä kuvanneet lapsen arkea ja lapselle tärkeää ja iloa tuottavaa toimintaa. Lapsen omien kommunikointikeinojen käyttäminen ja eri ilmaisukeinojen, kuten valokuvauksen, hyödyntäminen on keskeistä lapselle merkityksellisen toiminnan kuvaamisessa.

Kuva 1. Sukellus lapsen maailmaan, esimerkkisivu lapsen kirjasta.

Metku-kirja tehdään käyttäen tabletilla toimivaa Book Creator -sovellusta. Lapsi ja perhe voivat tehdä kirjaa itse tai yhdessä lapsen kanssa toimivien ammattilaisten kanssa. Mukana voi olla myös muita henkilöitä, jotka toimivat lapsen arjessa.Metku-kirjaa tehdään yksilöllisesti sopivaan tahtiin ja tarvittavalla laajuudella. Sen voi tehdä nopeasti hyödyntäen valmiita kuvia tai pikkuhiljaa prosessimaisesti kirjaa eteenpäin täyttäen. Tarkoituksena on, että kirja on mukana suunniteltaessa lapsen kuntoutusta yhdessä ammattilaisten kanssa.Kuvauksen tekemiseen liittyy kolme vaihetta.1) Ladataan ohjelma: Lapsen vanhempi voi ladata Book Creator- sovelluksen iPadille tai tehdä kirjan Chrome-versiolla tietokoneella tai tabletilla. Maksuttomalla sovelluksella luodaan sähköinen ”kirja”. Sovellus mahdollistaa kuvien ja videoiden ottamisen ja tallentamisen, äänittämisen, kirjoittamisen, piirtämisen yms. Book Creatorin löydät iPadille App Storesta tai täältä ja Chrome-version täältä.2) Luodaan lapsen kanssa sähköinen Metku-kirja Book Creator -sovelluksella. Kirjan kuvaus kirjoitetaan lapsen minä-muodossa. Aloitetaan kirjan kansilehdestä: Kuka minä olen? Kirjan seuraaville sivuille voi kuvata esimerkiksi lapsen perheenjäsenet sekä sen, missä lapsi asuu ja mitä muita keskeisiä paikkoja lapsen arkeen liittyy.3) Tunnistetaan ja kuvataan lapselle merkityksellistä toimintaa arjessa.

a) Lapselle merkityksellisen toiminnan määrittely:

Lapsen kanssa keskustellaan siitä, millaiset asiat ovat lapselle tärkeitä hänen tavallisessa arjessaan. Mitä lapsi haluaisi oppia? Millainen tekeminen tuottaa lapselle iloa? Millaiseen toimintaan lapsi kokee tärkeäksi osallistua? Onko arjessa tilanteita ja tekemistä, jonka lapsi kokee hankalaksi tai epämiellyttäväksi? Lapsi ja lapsen vanhempansa valokuvaavat ja/tai videoivat yhdessä lapselle merkityksellistä toimintaa.

On hyvin tärkeää, että tämä on nimenomaan lapsen itsensä merkitykselliseksi kokemaa toimintaa tai osallistumista hänelle tärkeään asiaan. Lapsi ja vanhempi kommunikoivat kuvatusta asiasta ja vanhempi tai lapsi itse sanoittaa ja kirjoittaa, mitä lapsi haluaa sillä ilmaista. Tämä vaihe toimii ennakointina kuntoutumisen tavoitteiden asettamiselle lapsen tarpeista ja näkökulmasta käsin.

b) Lapsen arjen kuvaus:

Mitä asioita ja rutiineja liittyy lapsen tavalliseen arkipäivään? Näistä asioita otetaan valokuvia ja/tai videoita tai niitä voi piirtää ja kirjoittaa ylös lapsen omaan Metku-kirjaan. Book Creator -sovelluksella voi tehdä useampia sivuja kirjaan. Tätä vaihetta ja tietoa hyödynnetään, kun tehdään suunnitelmaa siitä, miten lapsen on mahdollista saavuttaa omat kuntoutumisen tavoitteensa voimavaralähtöisesti omassa ympäristössään ja siten, että ne nivoutuvat perheen arkirutiineihin.

Lapselle merkityksellisen toiminnan kuvauksen voi tehdä myös muilla välineillä, paperiversiona tai millä tahansa muulla tekemiseen soveltuvalla ohjelmalla seuraten samoja askeleita ja hyödyntäen esimerkkikysymyksiä. Kuvauksen tekemisessä hyödynnetään ensisijaisesti perheen omia välineitä (iPadia, tablettia, mobiililaitetta). Toimivia sovelluksia mobiililaitteilla ovat esimerkiksi muistiot, joihin voi usein lisätä kuvia ja kirjoittaa tai äänittää kuvista lyhyt teksti lapsen ilmaisemana.

Lapsen Metku-kirja on parhaimmillaan persoonallinen, lapselle ja perheelle merkityksellisiä asioita esille nostava sekä ajankohtainen. Kirjan perusteella lapsi, perhe ja ammattilaiset voivat yhdessä rakentaa lapsen osallistumista vahvistavaa kuntoutumista muuntuvien tilanteiden ja tarpeiden mukaan. Kirjan sisältö, otsikot ja kuvaamisen tavat voivat olla hyvin erilaisia, lapsen ja perheen näköisiä.

Kuva 2. Lapsi, jolla on liikuntavamma, pohti itselleen tärkeää arjen toimintaa ja siihen liittyviä asioita.

Jos lapsi ei käytä puhuttua kieltä kommunikoinnissa, hänen oma ilmaisunsa ja hänen oman tahtonsa tulkinta mahdollistetaan esimerkiksi hyödyntämällä Talking mats -menetelmää, tekemällä valintoja kuvista, videoimalla lapsen arjen tilanteita yms. Lapsen kanssa toimivat ihmiset voivat tunnistaa tilanteita ja toimintaa, jotka tuottavat lapselle iloa ja mielihyvää. Tärkeää tietoa on myös se, mikä tuottaa lapselle mielipahaa tai mitkä tilanteet lapsi kokee hämmentäviksi tai pelottaviksi.

Kuva 3. Lapsen mahdollisuus ilmaista omia näkökulmiaan on lapsen oikeus.

Lasten hyvä kuntoutuskäytäntö [1] painottaa, että lapsen kuntoutuksen on rakennuttava lapsen ja perheen tarpeille ja voimavaroille ja lapsen kehitysympäristöön. Metku-kirja mahdollistaa, että kuntoutuminen liittyy lapsen arkeen ja vastaa perheen tarpeisiin. Kirjaan on mahdollista kuvata myös perheen muiden jäsenien näkökulmia ja ajatuksia, jotka liittyvät perheen hyvinvointiin ja kuntoutukseen kohdistuviin tarpeisiin.

[1] Koivikko, M. − Sipari, S. Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus. Helsinki: Vajaaliikkeisten Kunto ry, 2006; Kauppila, J. − Sipari, S. − Suhonen-Polvi, H. Lapsen kokonaiskuntoutus kehitysympäristössään. Teoksessa Autti-Rämö, I. − Salminen, A.-L. − Rajavaara, M. − Ylinen, A. (toim.): Kuntoutuminen. Helsinki: Duodecim, 2016, 110−121.

Lapsen kanssa keskustellaan ja sovitaan lapsen tahtoa kunnioittaen siitä, miten lapsi kuntoutuksen suunnittelussa osallistuu keskusteluun aikuisten kanssa. Lapsen kanssa sovitaan myös siitä, miten kirjaa käytetään ja mitä lapsen kirjasta saa näyttää, kenelle ja milloin.

Lapsen Metku-kirjan tekemiseen voivat osallistua yhdessä perheen kanssa ammattilaiset, esimerkiksi terapeutit tai päiväkodin ja koulun henkilökunta, jotka tuntevat lapsen. Kirjaan voidaan yhdessä kirjata ja siinä voidaan pohtia asioita, joiden esille tuominen ja keskusteleminen esimerkiksi kuntoutuksen suunnittelupalaverissa olisi hyödyllistä. Kuntoutuksen suunnittelussa on tärkeää tunnistaa lapsen osaamista ja voimavaroja sekä keskustella asioista lapsen positiivista minäkuvaa ja itsetuntoa suojellen ja vahvistaen.

Kuva 4. Voimavaralähtöinen kuvaus lapsen taidoista tukee lapsen positiivista minäkuvaa ja itsetuntoa.

Metku-kirjaan voi videoida lapselle tärkeää toimintaa, jota lapsi haluaa oppia, ja kirjan avulla voi seurata, miten lapsen taidot siinä kehittyvät. Lapsen terapeutti voi kuvata kirjaan ja liittää mukaan ideoita siitä, miten lapsen oppimista voi tukea ja mitkä ovat lapsen oppimista edistäviä hyviä harjoituksia.

Kuva 5. Esimerkkisivu lapsen kirjasta, joka liittyi lapsen lukemaan oppimiseen ja sen harjoitteluun.

Lapsen Metku-kirja kulkee lapsen mukana kotona, koulussa tai päiväkodissa, harrastuksissa ja monissa muissa mahdollisissa tilanteissa, kuten kursseilla ja leireillä. Ajankohtainen, sähköisesti päivitettävä tieto saavuttaa lapsen kanssa toimivat aikuiset ja kaverit hyvin.

Kuva 6. Lapsen kirjaan kuvattiin myös arkeen liittyviä rutiineja, jotka olivat tärkeitä lapselle ja perheelle. Kuntoutuksen sitomisessa arkeen nämä rutiinit on välttämättömiä huomioida.

Lapsen näkökulmasta tuotetut asiat voi kirjoittaa/valokuvata/videoida/äänittää Book Creator -sovellukseen. Valokuvaamisen tai videoinnin jälkeen Book Creator -sovelluksen sivuille voi kirjata, mistä valokuva/video kertoo. On hyödyllistä kuvata valokuvat ja videot ensin laitteen omaan muistiin ja siirtää ne siitä sovellukseen. Tällöin videot ja kuvat eivät ole tallessa ainoastaan sovelluksessa vaan hyödynnettävissä muutenkin.

Lapsen kanssa Metku-kirjaa voi rakentaa lapselle tärkeästä toiminnasta seuraavien vinkkien ja apukysymysten kautta. Nämä ovat esimerkkejä eikä kaikkia kuvauksia tarvitse tehdä, vaan kirja rakentuu lapsikohtaisesti ja yksilöllisesti lapsen ”omaksi kirjaksi”. Muotoile asiat ja kysymykset tilanteeseen ja lapselle sopiviksi. Hyödynnä lapsen omia ilmaisuja ja kommunikointikeinoja (kuvia, viittomia tms.). Lapsi voi myös itse kirjata ja täyttää omaa kirjaansa.

Voit rakentaa Metku-kirjan etenemään esimerkiksi näin:

1. Kansilehti / Kuka minä olen: Kansilehdellä voi nimetä kirjan ja liittää esimerkiksi lapsen kuvan tai lempiasian kansikuvaksi. Seuraavalle sivulle voitte kertoa ja kuvata lapsen perustietoja, asuinpaikan ja perheen.

2. Kuvaus toiminnasta, joka on lapselle arjessa merkityksellistä:

a) Mikä on lapselle tärkeää tekemistä tai toimintaa, jota lapsi haluaisi oppia tai jonka lapsi kokee muuten tärkeäksi? Valokuvatkaa/videoikaa toimintaa ja kuvatkaa siihen liittyviä asioita. Millainen tekeminen tuottaa lapselle iloa?

b) Mitä asioita ja rutiineja liittyy lapsen tavalliseen arkipäivään? Näistä asioista ja rutiineista otetaan valokuvia tai videoita tai niitä voi piirtää ja kirjoittaa ylös lapsen Metku-kirjaan.

Vinkkejä lasten kuntoutuksen ammattilaisille lapsen arjessa merkityksellisen toiminnan tunnistamiseen, kuvaukseen ja hyödyntämiseen

Lapselle merkityksellisen toiminnan kuvauksen tekemisessä lapsi ja perheet saattavat tarvita apua tai tukea. Kuvauksen sisältöä, järjestystä ja täydentämistapoja muokataan lapselle mielekkäiksi ja tarkoituksenmukaisesti.

Lapselle merkityksellisen toiminnan kuvaus pyrkii tunnistamaan lapselle itselleen tärkeää toimintaa arjessa niin, että sitä voidaan hyödyntää kuntoutuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja seurannassa. Lapsi voi esimerkiksi kirjoittaa oman kuntoutumisensa tavoitteen kirjaan ja siihen voi kuvata mitä muutoksia ympäristössä tapahtuu lapselle merkitykselliseen toimintaan osallistumisen mahdollistamiseksi. Lapsen kuntoutumisen toteutumista voi kuvata ja seurata videoiden ja kuvien avulla, ja lapsella on mahdollisuus videoista tunnistaa omaa oppimistaan, kuvata millaisia asioita ja missä tilanteissa yhdessä harjoitellaan tavoitteena olevaa toimintaa. Väline ohjaa kuntoutuksen ammattilaisia suuntaamaan kuntoutusta ja tukemaan lapsen osallistumista ja toimintaa arjessa sellaisissa toimissa, jotka lapsi itse ja perhe kokevat tärkeäksi. Toiseksi tarkoituksena on, että väline ja toimintatapa vahvistavat lapsen osallistumista ja toimijuutta oman kuntoutuksen suunnittelussa yhdessä aikuisten kanssa.

Taustalla ICF-luokitus ja toimijuuden teoria

Lasten kuntoutumisen keskeinen päämäärä on lapsen osallistumisen edistäminen lapselle arjessa merkitykselliseen toimintaan [2]. Osallistuminen tarkoittaa lapsen osallisuutta elämäntilanteisiin hänen kehitysympäristössään (ICF, International classification of functioning, health and disabilities) [3]. Lapsen toiminnan ja rutiinien kuvauksessa hyödynnetään ICF-luokitukseen kuuluvia suoritusten ja osallistumisen osa-alueita, joista nostetaan esille lapselle arjessa merkitykselliset asiat. Kuvauksessa kiinnitetään huomiota tilannekohtaisiin ympäristötekijöihin, jotka vaikuttavat lapsen toiminnan ja osallistumisen mahdollisuuksiin ja voivat rajoittaa tai edistää lapsen toimintakykyä. Niiden tunnistaminen on tähdellistä, jotta kuntoutumisessa voidaan suunnitella ympäristön huomioivia ratkaisuja. Lisäksi huomioidaan ruumiin/kehon toiminnot ja ruumiin rakenteet sekä lapsen yksilötekijät ja terveydentila.

Lapsen toimijuuden vahvistaminen merkitsee kuntoutumisessa lapsen ymmärtämistä aktiivisena oman elämänsä ja arkensa rakentajana. Toimijuus on tilannekohtaista ja yhteydessä siihen, miten lapsen kanssa toimivat aikuiset ja ympäristön muut tekijät, kuten esimerkiksi apuvälineet ja niiden käyttö, mahdollistavat lapsen osallistumista, valintojen tekemistä ja vaikuttamista asioihin. Toimijuutta voidaan konkretisoida ja tarkastella lapsen osaamisena, kykenemisenä, haluamisena, täytymisenä, voimisena ja tunteina [4]. Ympäristötekijät, kuten perhe, toiminnan välineisiin ja tilaan liittyvät asiat, ihmiset sekä yhteiskunta, vaikuttavat kaikkiin toimijuuden ulottuvuuksiin. Voidaan esimerkiksi tarkastella, miten lapsen toimijuus ilmenee lapsen ilmaisemassa tärkeässä toiminnassa, kuten jalkapallon pelaamisessa:

Lapsi osaa jalkapallon säännöt ja tietää, mitä taitoja pelaamisessa tarvitaan. Lapsi osaa potkaista palloa, ja hänellä on taitoja toimia joukkueen jäsenenä. Lapsi kykenee käyttämään liikkumisen apuvälinettä sujuvasti pelatessa, mutta toisinaan hän tuntee väsymystä, kun pitäisi keskittyä ja kuunnella valmentajan ohjeita. Lapsi haluaa oppia juoksemaan lujaa, ja lapselle on tärkeää tuntea olevansa osa joukkuetta ja osallistua toimintaan ystävien kanssa. Lapsen täytyy noudattaa sovittuja sääntöjä ja käyttää pelaamiseen soveltuvia varusteita. Lapsi voi vaikuttaa siihen, milloin pidetään juomatauko, ja valita, jos haluaa hetkeksi levähtää. Lapsi tuntee iloa ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, kun tuulettaa joukkueen onnistumista yhdessä muiden kanssa. Hän haluaa, että peli on reilua ja että valmentaja rohkaisee.

[2] Vänskä, N. − Pollari, K. − Sipari, S. Lasten osallistumista ja toimijuutta vahvistavat kuntoutuksen hyvät käytännöt kirjallisuudessa. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Helsinki: Kela, Kelan työpapereita 94, 2016.

[3] ICF. Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus. Helsinki: Stakes, 2004.

[4] Jyrkämä, J. Toimijuus ja toimintatilanteet – aineksia ikääntymisen arjen tutkimiseen. Teoksessa Seppänen, M. − Karisto, A. − Kröger, T. (toim.): Vanhuus ja sosiaalityö. Sosiaalityö avuttomuuden ja toimijuuden välissä. Jyväskylä: PS-kustannus, 2007; Launiainen, H. − Sipari, S. Lapsen hyvä kuntoutus käytännössä. Lapsen ja nuoren hyvän kuntoutuksen toteutuminen palveluverkostoissa -projekti 2007–2011. Helsinki: Vajaaliikkeisten Kunto ry, 2011; Rancken, L. Lapsen arjen kuvaaminen, vammaisen lapsen toimijuutta tukeva menetelmä. YAMK-opinnäytetyö. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu 2014.

Eettiset tekijät

Lapselle merkityksellisen toiminnan kuvauksen tarkoituksena on vahvistaa lapsen osallistumista YK:n lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen mukaisesti. Kuvaus ohjaa lapsen kanssa toimivia aikuisia ottamaan lapsen näkemyksen huomioon ja tunnistamaan lapselle merkityksellisiä asioita arjessa. Kuvausta tehtäessä ja hyödynnettäessä kuntoutuksessa on huomioitava seuraavat seikat:

• Kuvauksen tekeminen on lapselle ja perheelle vapaaehtoista.
• Kuvausta käytetään lapsen edun mukaisen kuntoutumisen rakentamiseksi.
• Lapselle on annettava ikä- ja kehitystason mukaista tietoa kuvauksen tarkoituksesta.
• Lapsella on oikeus osallistua kuntoutuksen suunnitteluun ja arviointiin, mutta myös oikeus kieltäytyä osallistumasta.
• Lapsi ja lapsen vanhemmat päättävät, mitä kirjaan kuvataan. He päättävät myös kirjan käytöstä (myös päivityksestä, säilytyksestä ja hävittämisestä) sekä sen hyödyntämisestä kuntoutuksessa. Kirjaan voi esimerkiksi merkitä ”vain perheen luettavaksi” tai ”kirjaa luetaan vain silloin, kun olen itse paikalla”.
• Lapsen ja perheen kanssa sovitaan, miten kuntoutuksen ammattilaiset tai muut lapsen arjessa toimivat henkilöt osallistuvat lapselle merkityksellisen toiminnan kuvauksen tekemiseen ja käyttöön.
• Metku-kirjan tekemisessä ja sen hyödyntämisessä keskeistä on voimauttava näkymä lapsen toimintakykyyn ja toimijuuteen. Metku-kirjaa hyödyntäessä kuntoutuksessa on tärkeää, että ammattilainen ohjaa keskustelua niin, että suojellaan lapsen identiteettiä ja vahvistetaan lapsen myönteistä minäkuvaa ja pystyvyyden tunnetta. Tällöin keskustelussa keskiössä on lapselle merkityksellistä toimintaa mahdollistavat tekijät ja ratkaisut, lapsen ja ympäristön osaaminen ja vahvuudet sekä asiat, joita lapsi harjoittelee ja haluaa oppia.
• Kuvauksen tekemisessä hyödynnetään ensisijaisesti perheen omia välineitä (iPadia, tablettia, mobiililaitetta). Perhe, joka ei omista tablettia tai vastaavaa laitetta, voi toteuttaa lapsen merkityksellisen toiminnan kuvauksen samoin askelin, mutta käyttäen esimerkiksi omaa kännykkää tai kameraa lapselle tärkeän toiminnan tallentamisessa. Kuvauksen voi tehdä myös tietokoneella tai paperiversiona, kuvaten lapselle merkityksellistä toimintaa keskustelun pohjalta kirjallisesti.
• Lapselle merkityksellisen toiminnan kuvausta käsitellään yleisesti hyväksyttyjen salassapitosääntöjen mukaisesti sekä lapsen ja perheen kanssa sovitulla tavalla.
• Lapsen vanhempien on mahdollista jakaa Book Creator -sovelluksella tehdyn kirjan sivut esimerkiksi sähköpostitse PDF-tiedostoina. Tällöin suositellaan tietosuojalain mukaista käytäntöä.

Metku-kirja, lyhyt ohjeistus vanhemmille (PDF-tiedosto)

Kuvallisia kysymyksiä lapsen kanssa Metku-kirjan tekemiseen (PDF-tiedosto)

Lasten kuntoutuksen ammattilaisten kokemuksia Metku-kirjan käytöstä lapsen kuntoutumisessa:
Toimintaterapeutin reflektio Metku-kirjan kokeilusta asiakastyössä
Fysioterapeutin pohdinta Metku-kirjan käytöstä omassa työssä