Lapselle merkityksellinen toiminta kuntoutumisessa

Lapsen metkut

 

 

3

konstia kuntoutumisprosessiin

Metku-kirja

Lapselle merkityksellisen toiminnan kuvaus

Metku-neuvottelu

Vastavuoroinen neuvottelu

Metku-muistio

Lapselle merkityksellisen toiminnan mahdollistaminen

Lapsen metkut sopivat kaikille lapsille ja nuorille, joilla on erityisiä tuen tarpeita. Lapsen hyvässä kuntoutuksessa metkuja käyttävät lapsi, perhe ja kuntoutuksen ammattilaiset yhdessä. Mukana voi olla muitakin lapselle tärkeitä ihmisiä.

Metkut on suunniteltu joustaviksi toimintatavoiksi, joita voi soveltaa käytännössä monella tapaa lapsi- ja perhelähtöisesti. Metkuja voi käyttää kertaluontoisesti tai edetä vaiheittain – ensisijaisesti lapsentahtisesti. Metkut vahvistavat lapsen osallistumista ja mahdollistavat voimavaralähtöisen, lapsen, perheen ja ammattilaisten yhteisen oppimisprosessin.

Metkuja käyttämällä lapsi, perhe ja ammattilaiset voivat valmistautua lapsen hyvän kuntoutumisprosessin suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Ennakointi auttaa tekemään kuntoutumista edistäviä ratkaisuja yhteisen päämäärän suunnassa. Metkut tähtäävät lapsen edun toteutumiseen ja punnintaan lapsen parhaasta.

Metkut on kehitetty LOOK-hankkeessa.

Lapsen metkut kuntoutumisprosessissa, klikkaa kuvaa suuremmaksi tai lataa pdf.

Lapsen metkut voi oppia itse tutustumalla niihin näillä sivuilla tai  hakeutumalla koulutuksiin. Koulutuksista lisätietoja voi kysyä LOOK-hankkeen projektitoimijoilta.

Lapselle merkityksellinen toiminta arjen ympäristöissä mahdollistuu kolmen tilannekohtaisen ja toisiinsa liittyvän osa-alueen kautta: lapsi toimijana, mieluisa toiminta ja yhteistoiminta.

Yhteiset metkut

Kun lapsi on toimija, hän voi ilmaista tahtoaan ja toiveitaan sekä vaikuttaa asioihinsa. Se edellyttää lapsen tunteiden ja haaveiden huomiointia ja sitä, että lapsella on mahdollisuus olla osallinen tärkeissä yhteisöissä, kuten kaveriporukassa. Lapsen toimijuutta vahvistaa se, että hänen identiteettiään kunnioitetaan ja hänen myönteistä minäkuvaansa tuetaan.

Lapsen näkökulmasta mieluisa toiminta kiinnittyy hänen omaan maailmaansa ja toteutuu hänen tahdissaan. Siihen kuuluvat leikki, elämyksellisyys ja toiminta, joka tuottaa lapselle iloa. Mieluisa toiminta mahdollistaa lapselle oppimisen ja onnistumisen kokemuksia. Sen toteutumiseen tarvitaan yksilöllisiä ratkaisuja, toimivia apuvälineitä ja arkea tukevaa teknologiaa. Erityisen tärkeää on turvata mahdollisuus vuorovaikutukseen kaikille lapsille, myös niille, jotka eivät kommunikoi puheella.

Yhteistoimintaan tarvitaan valmistautumista. Yhteistoiminta rakentuu dialogissa ja vastavuoroisessa neuvottelussa. Se edellyttää toimijoilta hyvää valmistautumista sekä joustavuutta, vastuunottoa ja jatkuvuutta. Yhteistoiminta on oppimisprosessi, johon kuuluu yhteisistä tavoitteista ja käytänteistä sopiminen.

Lapselle merkityksellinen toiminta arjessa rakentuu turvallisuudesta, luottamuksesta, rohkeudesta, rehellisyydestä ja yhdenvertaisuudesta.

LOOK-hanke

LOOK-hanke

Lapsen oikeus osallistua kuntoutukseensa
– Lapsen edun arviointi

LOOK-hankkeessa on kehitetty lapsen toimijuutta ja osallistumista vahvistavia toimintatapoja. Uudet toimintatavat perustuvat yhteistoimijuuteen ja niitä voi käyttää lapsi, perhe ja kuntoutuksen ammattilaiset yhdessä.

Lapsen etu ja sen punninta on keskittynyt LOOK-hankkeessa lapsen osallistumiseen. Lapsen osallistumista tarkastellaan lapselle mielekkäissä arjen toimissa ja lapsen kumppanuutena kuntoutumisprosessissa lapsen oikeuksien ja lainsäädännön puitteissa.

Uudet toimintatavat ovat:

  • Lapselle merkityksellisen toiminnan kuvaus – Metku-kirja
  • Vastavuoroinen neuvottelu – Metku-neuvottelu
  • Lapselle merkityksellisen toiminnan mahdollistaminen – Metku-muistio

Lisäksi hankkeessa kehitetään:

  • Osallistumisen ekologista arviointimenetelmää yhdessä Philadelphian Drexelin yliopiston professoreiden Robert Palisanon ja Lisa Chiarellon kanssa.

LOOK-hanke toteutui vuosina 2014–2017 Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Lastensuojelun Keskusliiton yhteistyössä ja Kelan kehittämisrahoituksen tuella. Kehittämiseen osallistui kolme lasten kuntoutukseen asiantuntijayritystä: Resiinafysio, Terapiatalo Tonus ja Terapiakeskus Terapeija. Yrityksissä toimivien ammattilaisten kautta kehittäjinä ovat olleet vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta saavia lapsia ja heidän vanhempiaan. Lisäksi kehittämiseen on osallistunut HUS lasten ja nuorten sairaalasta asiantuntijoita sekä lähemmäs 200 kuntoutuksen ammattilaista erilaisten seminaarien ja koulutusten yhteydessä.

LOOK-hankkeessa kehittämisympäristönä on ollut vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta tarvitsevien lasten kuntoutus, mutta kehitetyt toimintatavat soveltuvat kaikille erityistä tukea tarvitseville lapsille, heidän perheilleen ja moniammatilliseen ja -tahoiseen kuntoutukseen.

LOOK-hankkeen toteutuksesta ovat vastanneet:

Salla Sipari, projektipäällikkö, FT, yliopettaja, Metropolia Ammattikorkeakoulu
Nea Vänskä, projektityöntekijä, TtM, lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu
Kirsi Pollari, projektityöntekijä, OTM, TtM, YTM, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto

Ota meihin yhteyttä, jos haluat kuulla lisää LOOK-hankkeesta ja metkuista!

LOOK-hankkeessa on ollut aktiivinen ohjausryhmä:

Maarit Karhula, TKI-asiantuntija, toimintaterapeutti, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Helena Mäenpää, lasten neurologi, kuntoutuksen erityispätevyys, HUS/Kuntoutusyksikkö
Paula Määttä, professori emerita, perhetutkimus
Riikka Peltonen, ohjauksesta vastaava suunnittelija, Kelan osaamiskeskuksen kuntoutusryhmä
Jaana Sellman, FT, puheterapeutti, työnohjaaja, Motivoice Oy
Suvianna Hakalehto, OTT, lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori, Itä-Suomen yliopisto

 

LOOK-hankkeen julkaisut:

Lapsen osallistumista ja toimijuutta vahvistavan kuntoutuksen hyvät käytännöt kirjallisuudessa. Kuvaileva Kirjallisuuskatsaus.

Julkaisuluettelo

LOOK-hankkeen esittelydiat

Yhteiset metkut

Yhteiset metkut

Yhteistoimijuus lapsen kuntoutumisessa

Lapsen kuntoutuminen on lapsen ja ympäristön välinen oppimisprosessi, jonka päämääränä on lapsen mahdollisimman hyvä toimintakyky. Onnistuakseen mahdollisimman hyvin tämä edellyttää lapsen, hänen vanhempiensa ja hänelle läheisten ihmisten sekä kuntoutuksen ammattilaisten välistä yhteistoimijuutta.

Yhteistoimijuus on vastavuoroinen kumppanuussuhde, joka perustuu kunnioitukseen ja luottamukseen. Vastavuoroisuus tarkoittaa yhdenvertaisuutta vuorovaikutuksessa ja sitä, että tiedon siirron ja vaihdon sijaan uutta tietoa ja yhteistä ymmärrystä rakennetaan yhteistoiminnassa. Yhteistoiminta voi olla muodoltaan dialogia tai neuvottelua, keskustelevaa harkintaa. Ihmisten välisen vuorovaikutuksen lisäksi siihen liittyy kuitenkin aina konkreettinen yhdessä tehtävä toiminta. Yhdessä tehtävää toimintaa ohjaavat yhdessä laaditut tavoitteet ja käytänteet.

Lapsen tarpeesta lähtevässä kuntoutuksessa lapselle merkityksellinen toiminta rakentuu yhteistoiminnasta, lapsen aktiivisesta toimijuudesta ja mieluisasta toiminnasta lapsen kehitysympäristöissä ja arjen askareissa. Lapsi on aktiivinen toimija yhteistoimijuudessa, kun hänellä on mahdollisuus ilmaista omaa tahtoaan, tehdä valintoja ja vaikuttaa. Lapsella on tunne siitä, että hän on osallisena hänelle tärkeässä yhteisössä. Toimijuus rakentaa lapsen minäkuvaa ja identiteettiä. Se sallii ja vaalii lapsen tunteita ja haaveita lapselle merkityksellisessä toiminnassa.

Toiminta on lapselle usein merkityksellistä silloin, kun se on mieluisaa. Mieluisa toiminta herättää lapsessa mielenkiintoa ja tuottaa oppimisen kokemuksia, iloa sekä onnistumista. Toiminta etenee lapsentahtisesti, lapsen maailmassa, ja lapsella on käytettävissään yksilöllistä tukea ja apuvälineitä sekä tarvittavaa digitekniikkaa.

Yhteistoiminta tekee mahdolliseksi sen, että kuntoutuminen on lapsen kannalta turvallista ja rohkaisevaa. Lapselle itselleen merkityksellisen toiminta motivoi ja sitouttaa lasta kuntoutumisprosessiin. Merkityksellinen toiminta on myös kuntoutumisen tavoitteiden asettamisen ja suunnittelun lähtökohta.

Lapsille kuntoutuminen on useimmiten myös oppimisprosessi. Parhaimmillaan lapset ja aikuiset oppivat yhdessä ja yhteistoiminnallisesti. Kuntoutumis- ja oppimisprosesseissa avainasioita ovat ennakoitavuus, jatkuvuus, joustavuus ja vastuullisuus.

Yhteistoimijuuteen perustuvien toimintatapojen, Lapsen metkujen, ammatillisen osaamisen tietoperusta ja avaintekijät ovat:

Ammatillisen osaamisen tietoperustaAmmatillisen osaamisen avaintekijät
Toimijuuden
ulottuvuudet
Lapsen aktiivisen toimijuuden mahdollistaminen tilannekohtaisesti,
Minäkuvan ja identiteetin vahvistaminen
Lapsen osallistumisen ja näkökulmien arvostus (tahdon ilmaisu, tunteet, haaveet, vaikuttaminen),
Lapsilähtöisyys ja lapsentahtisuus,
Voimavaralähtöisyys,
Vuorovaikutus ja kommunikaatio lapsen tavalla
Osallistumisen erilaiset muodotLapsen aktiivisen aseman mahdollistaminen osallistumisessa,
Leikillisyys, elämyksellisyys, pelillisyys,
Onnistuminen, oppiminen ja ilo toiminnassa
Usko lapsen kykyihin,
Osallistuminen lapselle mieluisaan toimintaan,
Lapsen rohkaisu ja kannustaminen,
Turvallisuus (emotionaalinen ja fyysinen),
Luovuus
Toimintakyky (ICF)Yksilön ja ympäristön välinen vuorovaikutteisuus toimintakyvyn edistämisessä
Yksilöllinen toimintakyky,
Ympäristö: rajoittavat ja edistävät tekijät
KuntoutumisprosessiYksilön ja ympäristön välisen muutoksen mahdollistaminen ja edistäminen,
Oppimisprosessi,
Prosessien hallintataidot,
Tavoitteen asettaminen (GAS) ja toimintasuunnitelman laatiminen yhdessä,
Neuvottelutaidot
Prosessia ohjaavat periaatteet: jatkuvuus, joustavuus, ennakointi, vastuista sopiminen
Lapsen kehitys-
ympäristöt
Perhekulttuurin (mm. resurssit, rakenteet, mieltymykset, arjen rutiinit) ja eri toimintaympäristöjen (koti, päiväkoti, koulu, harrastukset) huomioiminen ja hyödyntäminen
Perhelähtöisyys,
Lapsen osallisuus yhteisöön, kaverisuhteiden arvostus
YhteistoimintaDialoginen vuorovaikutus, vastavuoroisuus,
Yhteisten käytänteiden ja päämäärän määrittely yhteisessä toiminnassa
Yhteistoiminnan arvoina: Kumppanuus, rehellisyys, luottamus, turvallisuus,
Yhteiset moniammatilliset viitekehykset ja toimintatavat – kuten lapsen Metkut

Lapsen metkut on suunniteltu siten, että kuntoutuksen ammattilaiset soveltavat jo olemassa olevaa omaa ammatillista tietoperustaansa ja osaamistaan niiden käytössä.

Lapsen metkut perustuvat yhteistoimijuuteen ja ilmentävät lapselle merkityksellisen toiminnan ydintekijöitä.

Lapselle merkityksellinen toiminta on toimintoja tai tehtäviä, jotka lapsi kokee tärkeiksi omassa elämässään. Toiminnan merkityksellisyys perustuu lapsen, perheen ja kulttuurin arvoihin sekä kokemukseen toimintaan osallistumisen tärkeydestä. Lapselle merkityksellisen toiminnan kuvaus ja muistio ohjaavat lapsen ja perhekulttuurin yksilöllisyyden huomioimiseen, voimavaralähtöisyyteen, erityisyyden tunnistamiseen sekä neuvottelevaan ja ratkaisuja etsivään yhteistoimijuuteen.

Kirjallisuutta ja linkkejä aiheesta:

ICF- luokitus

GAS-menetelmä, Kela

Arvoperusta

Kuntoutusta ohjaavat kansallisen lainsäädännön lisäksi kansainväliset ihmisoikeussopimukset, joiden noudattamiseen Suomen valtio on sitoutunut. Lasten oikeuksien kannalta tärkein ihmisoikeussopimus on YK:n lapsen oikeuksien sopimus (LOS), jonka Suomi on saattanut voimaan vuonna 1991. Vammaisten lasten osalta toinen merkittävä sopimus on YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus (vammaisyleissopimus), joka tuli Suomea sitovaksi kesällä 2016.

Lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa sopimusvaltioiden kaikkia viranomaisia ottamaan kaikissa lapsia koskevissa toimissaan huomioon ensisijaisesti lapsen edun (LOS 3 artikla). Lapsen edun ensisijaisuus on yksi sopimuksen yleisperiaatteista, mikä tarkoittaa, että kaikkia muita oikeuksia toteutettaessa toimintaa tulee tarkastella lapsen edun näkökulmasta.

Lapsen edun määrittely edellyttää aikuisilta hyvää lapsen oikeuksien tuntemusta sekä sitä, että aikuiset ovat selvillä lasten näkemyksistä. Kun lapsen etua ja hyvinvointia pohditaan, apuna on myös ajantasainen ja uusin tutkimustieto muun muassa lapsen kasvusta ja kehityksestä sekä vuorovaikutussuhteiden laadusta ja merkityksestä.

Vammaisyleissopimuksen yhtenä tavoitteena on turvata vammaisille lapsille samat ihmisoikeudet ja perusvapaudet kuin muillekin lapsille. Lähtökohta on sama kuin lapsen oikeuksien yleissopimuksessa, jossa taataan sopimuksen oikeudet yhdenvertaisesti kaikille lapsille riippumatta lapsen itsensä tai hänen vanhempiensa taustasta tai ominaisuuksista.

Molemmat sopimukset velvoittavat siihen, että lasten kehittyviä kykyjä on kunnioitettava ja lasten mahdollisuus säilyttää identiteettinsä on turvattava. Vammaisyleissopimuksessa tämä on yksi keskeinen sopimuksen periaate. Se pitää sisällään ajatuksen siitä, että vammainen lapsi on ensisijaisesti lapsi, jolla on oikeus nauttia kaikista ihmisoikeuksista ja perusvapauksista täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti muiden lasten kanssa. Sopimuksen mukaisesti lapset ovat toimijoita ja subjekteja eivätkä toiminnan kohteita.

Lapsille ja heidän perheilleen suunnattujen palvelujärjestelmien ja tukitoimien osalta tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että niitä suunniteltaessa tulee ottaa huomioon lasten ja perheiden erilaiset elämäntilanteet. Lapsen vammaisuus ei ole sellainen yhteinen nimittäjä, joka oikeuttaisi käsittelemään lapsia tai perheitä yhtenä homogeenisena ryhmänä, jolla on yhteiset ominaisuudet, tarpeet ja olosuhteet. Lasten osallistuminen itseään koskevaan päätöksentekoon ja palveluiden suunnitteluun mahdollistaa sen, että päätökset ja toiminta kohdistuvat nimenomaan yksilöllisesti lasten tarpeisiin ja toiveisiin.

Lasten osalta kuntoutus on toimintaa, joka vaikuttaa paljon sekä lapsen että koko perheen arkeen ja hyvinvointiin. Vammaisyleissopimuksen 26 artikla velvoittaa, että sopimusvaltioiden on järjestettävä, vahvistettava ja lisättävä laaja-alaisia kuntoutuspalveluja ja -ohjelmia. Lisäksi lapsen oikeuksien sopimuksen 23 artiklassa säädetään vammaisen lapsen oikeudesta kuntoutuspalveluihin.

Kun kuntoutuksen ammattilaiset haluavat tukea lapsen voimaantumista, heidän on tärkeä vahvistaa lapsen omaa toimijuutta ja tämän osallistumista omaan kuntoutumiseensa. Ammattilaisten tulee myös omaksua aidosti perhelähtöinen työskentelyote.

Lapsen, perheen ja ammattilaisten yhteinen neuvottelu on keino, jolla lapsen etua voidaan kuntoutuksessa punnita moniäänisesti ja kumppanuudessa. Tässä julkaisussa esiteltävät välineet ja toimintatavat lapsen kuntoutukseen, Lapsen metkut, pyrkivät mahdollistamaan sitä osaltaan.

 

 

Linkit:

Vammaisen lapsen näkemysten selvittäminen. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille.

Lapsenoikeudet.fi

Lapsiasiavaltuutettu

Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista?

Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite.

Lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti nro 14 (2013) lapsen oikeudesta saada etunsa otetuksi ensisijaisesti huomioon (3 artikla, 1 kohta)

Lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti nro 12 (2009) Lapsen oikeus tulla kuulluksi.

Lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti nro 9 (2006) Vammaisten lasten oikeudet

Luota mun vahvuuksiin!

Erityistä tukea tarvitseva lapsi on ensisijaisesti lapsi. Lapsenoikeudet osaksi vammaispolitiikkaa.

 ”Haluan avustajan, joka vie mut sinne sun tänne.” Katsaus lasten ja nuorten henkilökohtaiseen apuun

Esteettömästi ja saavutettavasti

Tämän oppaan tarkoitus on palvella kaikkia lukijoita mahdollisimman esteettömästi. Verkkojulkaisu, jossa on runsaasti liikkuvaa kuvaa ja joka toteutuksensa osalta houkuttaa oppaan äärelle, ei aina kuitenkaan ole yhdenvertaisesti kaikkien luettavissa.

Halusimme, että tämän julkaisun tieto on kaikkien saavutettavissa eikä sulkisi pois käyttäjäkunnasta niitä henkilöitä, jotka ovat tämän oppaan keskiössä.

Tästä syystä olemme varmistaneet julkaisun esteettömyyden alan ohjeistuksien avulla: julkaisu pyrkii noudattamaan WCAG-suosituksia (Web Content Accessibility Guidelines) niin paljon kuin mahdollista ja esimerkiksi kontrastit täyttävät WCAG AAA -luokituksen. Verkkojulkaisu on testattu esteettömyysarviointityökalulla wave.webaim.org, sen mukaan varsinaisia virheitä esteettömyydessä ei ole.

Varmistaaksemme mahdollisimman laajan saavutettavuuden, oppaan jokaisen osion voi tulostaa tai tallentaa pdf-versiona.

Ratkaisulla haluamme myös näyttää mallia, että on mahdollista tehdä verkkojulkaisu, joka on samalla sekä mielenkiintoinen että esteetön. Kannustamme verkkosivustojen ja verkkopalveluiden suunnittelijoita huomioimaan kaikkia sivuston käyttäjiä yhdenvertaisesti.

Kun esteettömyys ja saavutettavuus otetaan huomioon jo heti suunnittelun alkuvaiheessa, ei siitä juurikaan synny lisäkustannuksia. Kyse on halusta tarttua oivalliseen haasteeseen sekä halusta etsiä luovasti uusia ja uudentyyppisiä ratkaisuja.

 

Kiitokset

Lämmin kiitos kaikille lapsen kuntoutumisen Metkujen kehittäjäkumppaneille, kokeilijoille ja lapsen kuntoutumisen rohkeille uudistajille! LOOK-hankkeeseen on osallistunut kaiken kaikkiaan eri vaiheissa ja monin eri tavoin yli 400 osallistujaa. Ilman teidän upeaa panostanne yhteiseen kehittämiseen, ei lapsen kuntoutumisen Metkuja olisi syntynyt.

Erityiskiitokset kehittäjäkumppaniperheille, jotka ovat tässä julkaisussa jakaneet upeita Metku-kirjojaan, ajatuksiaan ja kokemuksiaan: Oliver, Mia, Eemil, Katja, Linnea, Mari, Marjo, Niilo-Einari ja Pia.

Nöyrimmät kiitokset kuuluvat myös seuraaville osaaville kuntoutuksen ammattilaisille: Mira Lönnqvist, Inari Laakso, Tarja Ranta, Petra Loivanne ja Maija Luostarinen. Panoksenne tämän julkaisun toteuttamiseksi ja Metkujen kehittämiseksi on ollut huikea.

Suurkiitos LOOK-hankkeen upealle ohjausryhmälle: Maarit Karhula, Paula Määttä, Jaana Sellman, Helena Mäenpää, Riikka Peltonen ja Suvianna Hakalehto.

Lapsen kuntoutumisen Metkut -julkaisun saattamisessa lukukuntoon on auttanut Metropolia Ammattikorkeakoulun viestinnän lehtori Marianne Roivas, ja julkaisun teknisen toteutuksen on tehnyt Veikko Anttila Kinestasis Oy:stä. Kiitos teille molemmille.

Iloisia hetkiä lapsen kuntoutumisen Metkujen parissa!

Salla, Nea ja Kirsi

 

Ohje tähän julkaisuun viittaamiseen:

Sipari S, Vänskä N, Pollari K. Lapselle merkityksellinen toiminta kuntoutumisessa – Lapsen Metkut, 2017. Lapsen oikeus osallistua kuntoutukseensa – Lapsen edun arviointi (LOOK) -hanke. Saatavissa osoitteessa: metropolia.e-julkaisu.com/lapsen-metkut Viittauspäivämäärä.

Salla Sipari
Projektipäällikkö
Metropolia Ammattikorkeakoulu

Nea Vänskä
Lehtori
Metropolia Ammattikorkeakoulu

Kirsi Pollari
Erityisasiantuntija
Lastensuojelun Keskusliitto

© 2017 Lapselle merkityksellinen toiminta kuntoutumisessa – Lapsen metkut